Syttyisikö rakkaus uudestaan,
jos huominen antaisi unohtaa, virheet piilottaa?
Yksinäisyyden varjo yössä, hiljaa huokaa, syliinsä haavoittuneen verhoaa.
Ei pelkoa huomisesta, ei uskoa paremmasta.
Yksinäisen sydämessä, rikki revityssä, sammunut polte.
Joskus niin kauniisti roihunnut.
Jos kaiken piilottaisi, synkimmät salaisuudet hautaisi, jälleen pelastuisi.
Jos kaiken antaisi anteeksi, julmimmat teot unohtaisi, alusta alkaisi.
Tulisi luokse kaunis ihminen, antaisi rakastaa. Antaisi olla, vain minä.
Sytyttäisi uudellen, sammuneen rakkauden. Sydämen liekin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti