Vieläkö rakastaisin?

vieläkö rakastaisin,
vaikka niin lujaa satutit,
samoja haavoja, arpeutumattomia,
jatkuvasti raastoit,
liikaa kipua, kärsimystä,
liikaa valheita

vieläkö rakastaisin,
voimattomana kipuilisin,
olematonta hapuilisin,
vain elettyjä haavekuvia,
unelmilla ruokittuja,
rakkauden raunioilla vain tuhkaa

vieläkö rakastaisin,
siipeni katkenneina,
silmät tyhjyyteen tuijottaen,
sielu haavoja täynnä,
mieli mustaksi maalattu,
tyhjillä lupauksilla rikottu

vielä rakastaisin,
sinua en enää koskaan

Minä

Synkkä mieleni,

piilossa hymyni alla,

kyynelten varjot silmissäni,

nauruni soi tuulessa.

Iloinen mieleni,

takana kyynelten,

hymy kareilee huulilla,

tuskan huutoni kuuluu yössä.

Olen kokonainen, pieninä paloina

Pieni peikko, rukkariepu

synkässä, pimeässä metsikössä,

turvassa kuusikon oksien,

hämärän katveessa asuu pieni peikko,

takkutukka, reikäsukka,

yksinäinen rukkariepu,

piilossa auringon säteiltä,

toisten katseilta,

suojassa pahalta maailmalta

yksin elää haaveissansa,

unelmoi kaikesta kauniista,

kyyneleet silmissä huomiseen katsoo,

kaiho mielin mennyttä muistelee

synkän metsän pieni peikko,

yksinäinen, erinlainen,

unohdettu rukkariepu,

ei muiden joukkoon sopinut,

ei ystäväksi enää kelvannut

raskain mielin pimeässä,

synkässä metsässä taivaltaa,

ei toista peikkoa,

ei kaunista päivänsädettä,

ei pientä menninkäistä,

ei yhtään ystävää,

vain unelmia mukanaan,

pimeyteen eksyy,

ei tietään takaisin löydä

pieni peikko,

takkutukka, reikäsukka,

yksinäinen rukkariepu,

ikuisesti pimeässä vaeltaa,

et ystäväksi häntä enää koskaan saa

Tahdon, tahdon sinut

minä tahdon, tahdon,

sinut tänne,

elämääni, maailmaani,

rinnalleni, vierelleni

tahdon ottaa kädestä,

juosta kanssasi vapauteen

aurinkonlaskuun ja huomiseen

tahdon, tahdon,

aina sinut, vain sinut

sinut nyt,

sinut huomenna,

sinut eilen,

sinut joka hetki

katsomaan eri suuntaan,

tuijottamaan samaa reittiä

maailman tuuliin eksymään,

kahdestaan,

aina vaan,

tahdon sinut

Sinä

Jos kohtaisin sinut,

en katsoisi silmiin.

Voisin hukkua silmiisi,
eksyä ja unohtaa maailman.

Jos hymyilisit minulle,

kääntyisin pois.

Voisin vastata hymyysi,
rakastua taas nauruusi.

Jos puhuisit minulle,

sulkisin korvani.

Voisin kuunnella ääntäsi,
loputtomiin, ikuisuuksiin.

Jos näkisit minut nyt,

näkisit särkyneen mielen,

riekaleisen sielun,

rannalla räpistelevän siipirikon,

pelastusta odottaen.

Sinun vuoksesi kauas eksyneen,
vain sinuun yhä rakastuneen.

Sinulle, rakkaani

Älä kiellä minua tuntemasta näitä tunteita,
ne pelastaa minut vielä.
Älä koskaan epäile rakkauttani,
vaikka se satuttaa.
Älä katoa kokonaan,
se suistaisi minut helvettiin.

Olit pakopaikkani pahalta maailmalta,
olet vieläkin,
olet aina.

Tahtoisin nähdä kasvosi,
kuulla äänesi..

ja saada rakastaa ilman viiltävää tuskaa.

Kiertolaiset

Minne sinä katosit,

minne minä menin, sinun sydämestä?

Olimmeko vain kiertolaisia,

jotka törmäsivät toisiinsa,

jääden toistensa teille vuosiksi?

Mikä sai meidät kohtaamaan,

miksi juutuimme toisiimme?

Kuljimme aikamme vierekkäin,

sisäkkäin, rinnatusten.

Sinä minun sydämessä,

minä sinun sielussa.

Toistemme matkalaisia,

kahleita, onnen tiellä.

Kohtasimme yllättäin,

yhtä yllättäin erosimme.

Irtosit minusta,

minä sinusta.

Hitaasti luisuit aina vain kauemmaksi,

ja kauemmaksi.

Enää en sinuun ylety,

sanani ei sinua saavuta,

käteni hapuilevat tyhjää,

olet mennyt.

Vai olitko koskaan lähelläni?

Olitko totta,

vai kuvittelinko vain?

Olitko vain unelmaa,

pelkkää valhetta?

♥

rakastin rakkauttasi,

vihasin viisaita sanojasi,

viereltäsi hukkaan hapuilin,

sieluasi pakoon ryntäilin

ja takaisin tietä nyt etsin,

takaisin luoksesi sun