Onneton karkulainen

elämäni huominen,

taisi jo kulkea ohitseni, huomaamatta,

minut mukanaan vieden

tuskien taival,

sinä minun riippakivenä,

kahleena,

onneni esteenä

iloita yritin,

ihmisestä uudesta,

ihanasta elämästä, mahdollisuudesta

elämäni eilinen,

musta ja synkkä,

tahroja täynnä,

liian ruma

vääränlainen sielu,

muottiin sopimaton,

kylmä ja harmaa, onneton

lammas susien joukossa,

loppuun kulutettu,

verille revitty,

rikkinäinen

kulkemassa varjojen tiellä,

yksin pimeässä,

maailman reunalla

hulluuden porteillla,

kello kädessä,

mustana mieli,

tyhjä ja karu

Jos, ja jos

Jos jaksaisin, niin kertoisin, tunteistani.

Jos uskaltaisin, niin tulisin, luoksesi.

Jos pystyisin, niin kävelisin, puolitien yli.

Jos voisin, niin näyttäisin, sydämeni.

Jos rohkenisin, niin pyytäisin, rakkautta.

Jos katsoisin, niin huomaisin, myöhästyin.

Sinä menit jo.

Vihaan, jotta rakastan

vihaan sinua

vihaan elämää,

jokaista hetkeä

vihaan myrskyä,

tuulta ja sadetta

vihaan tunnetta,

iloa ja surua

vihaan pimeyttä,

vaaroja ja varjoja

vihaan yksinäisyyttä,

ahdistusta ja pelkoa

vihaan öitä,

hiljaisuutta ja hämärää

vihaan kaikkea,

jotta huomenna voin taas rakastaa

...

kaikki unohdetut sanasi,
hukatut,
revityt,
ja pois heitetyt,
nuoruuden peloissa poltetut,
kipunoivat takaisin,
mielesi syövereistä,
muistojen takaa..

jokaisesta hetkestä,
josta et halunnut luopua,
tunnet sen sormissasi,
kuinka kaikki katoaa, jos et kirjoita sitä muistiin,
katoaa iäksi,
etkä enää tavoita sitä tunnetta

epätoivoa ja suurta rakkautta,
menetettyjä molemmat

antaisit minun olla siinä

antaisit minun olla siinä;

aivan lähelläsi,
tuntemassa ihosi lämmön,
ja kätesi kosketuksen,
kuulemassa sydämesi lyönnit,
kaikki hiljaiset kuiskaukset

antaisit minun olla siinä;

vierelläsi,
kätesi kädessäni,
samaan suuntaan kulkemassa,
samaan tulevaisuuteen katsomassa

antaisit minun olla siinä;

kiinni sinussa,
pitämässä sinusta,
välittämässä,
välittämättä muista

antaisit minun olla siinä;

luonasi,
aivan kuin unelmissani olen,
kanssasi kahden,
yhdessä aina

antaisit minun olla siinä;

elämässäsi

...

en kuninkaita kumartele,

en narrina nöyristele,

en enää sokeana seuraa johtajaa

vain omalla verellä kirjattu tieni takanani,

matkani helvetistä takaisin yksin kuljin,

mustia muistoja,

vuotavia haavoja,

vain niitä oli rakkaudesta rampautuneella mukanaan

rikkinäinen sielu,

maahan poljettu mieli,

revitty ja hakattu,

uudelleen tuhoon syösty,

rampautettu,

hyljeksitty

tiellä uuteen päivään,

himmeään valoon,

arvet auki,

vuotaen tyhjiin ennen uutta sarastusta

Menneisyyden Haamu

ei mitään tässä,
synkkää ja pimeää,
elämämme eilisissä,
tulevaisuutemme huomenissa,
katkeria muistoja,
hyljättyjä rakkauksia,
särjettyjä sydämiä

ja sinä,
hyljätty,
syrjään siirretty,
kadotettu,
menneisyyteni haamu