Runoja hipille IX

Mieleni maisema sekoittui,

hyrskynmyrskyn ja mullinmallin.

Kuljit vain ohi, hymyilit.

Sydämeni kuperkeikan tahdissasi heittää,

uudelleen ja uudelleen.

Tahtoen saman rytmin kanssasi löytää. 

Ehdinkö itsekään enää mukaan,

matkaan outoon ja mahdottomaan.

Runoja hipille VIII

Sinä minun huumeeni,

koukuttava, huumaava.

Yllätit,

itsestään itseesi ihastutit.

 Herätit sisälleni julman palon,

yhä enemmän janoavan.

Olet minussa,

sielussani, sydämessäni.

Ikuisuuteen jää luokseni.