Kun vapauskaan ei käteen jää

Annoit rakastua sinuun.

Päästit lähelle,
julmaan, mustaan,
pettäjän sydämeesi.

Ripottelit polttavaa tuhkaa,
kuumaa, hehkuvaa,
kipunoiviin arpiin.

Yksin jätit kulkemaan,
pimeään, synkkään,
maanpäälliseen helvettiin.

Veit kaiken,
vapautenikin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti