Siitä, mihin Ymmärrys loppuu, alkaa Hulluus

-- .. -- .. --

Huuda vain,
en minä kuule,

en minä välitä,
en enää.

Lyö vain,
en minä rikki mene,

et särkynyttä enää voi haavoittaa.

Lähden taas,
samaan suuntaan kuin eilenkin,

odota vain,
en enää palaa.

Toiseen rakastun.
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa X:ssäJaa FacebookiinJaa Pinterestiin
Tunnisteet: Runot
Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu
Oma kuva
KatjaEmilia
Tarkastele profiilia

Arkisto

  • ►  2016 (1)
    • tammikuuta (1)
  • ►  2015 (5)
    • heinäkuuta (1)
    • kesäkuuta (1)
    • huhtikuuta (1)
    • tammikuuta (2)
  • ►  2014 (13)
    • joulukuuta (2)
    • marraskuuta (8)
    • lokakuuta (1)
    • syyskuuta (1)
    • kesäkuuta (1)
  • ►  2013 (12)
    • joulukuuta (1)
    • marraskuuta (4)
    • lokakuuta (2)
    • syyskuuta (1)
    • elokuuta (4)
  • ►  2012 (7)
    • marraskuuta (3)
    • syyskuuta (2)
    • tammikuuta (2)
  • ▼  2011 (69)
    • elokuuta (1)
    • toukokuuta (2)
    • huhtikuuta (3)
    • maaliskuuta (7)
    • helmikuuta (54)
    • tammikuuta (2)
  • ►  2010 (28)
    • lokakuuta (1)
    • elokuuta (8)
    • heinäkuuta (4)
    • toukokuuta (7)
    • helmikuuta (8)

Kategoriat

  • Runot (120)
  • ArkistojenAarteita (5)
  • Höpinöitä (5)
  • Jos (4)
Teema: Vesileima. Teeman kuvien tekijä: Jason Morrow. Sisällön tarjoaa Blogger.