Unohdettu

Pieni ihminen, suuri sydän,
niin paljon tunteva.
Omassa maailmassaan,
mielen sokkeloissa,
ihan yksin.

Ikävän vankina,
varjojen kahleissa,
pelkkää pimeyttä vastassa,
täysin voimaton.

Hämärän laskuun katsoen,
salaa toivoen jo aamun alkavan,
auringon hiljalleen nousevan.
Synkissä varjoissa,
valon takana piilossa,
olen eksynyt.