-- -- --

Katso,

katso kuinka maailmani murtuu,

lohkeaa pala palalta,

sinä otit siitä omasi,

kuten muutkin haaskalinnut.

Ennen niin suuri ja avara,

enää pienen pieni saareke,

olematon,

yksinäisen valtakunta maailman reunalla,

kuilun partaalla.

Suru vallannut herkän kulkijan,

iskut vaimentaneet herskyvän naurun,

tuska himmentänyt loistavat silmät,

pelko vallannut huolettoman sielun,

sydämeni murskattu.

Katso,

sinä minut tuhosit,

lopullisesti.