...

Anna kätesi ja vien sinut mukanani,

juostaan pieneen seikkailuun, suureen salaisuuteen,

piiloon kaikilta muilta.

Ja kuiskaan sen sinulle,

kuinka susta tykkään!

Sinä ja Hän

Ole hetken aikaa hän..

Hän,

jonka vuoksi itkin,

jonka vuoksi tunsin kateutta,

katkeraa mustasukkaisuutta..

Hän,

jonka lopulta kadotin maailman tuuliin,

jonka hukkasin mieleni syövereistä,

sielusta karkoitin..

Ole hän,

jota rakastin,

jota vihasin,

jota kaipasin koko elämäni..

Ole hän,

jonka vuoksi menetin kaiken,

järkenikin..

Hän,

josta vuosia unelmoin,

jonka vierelle elämäni rakensin,

jolle kaikkeni annoin..

Hän,

joka jätti yksin särkyneen,

joka käänsi selkänsä,

joka kylmästi, sanomatta sanaakaan lähti..

Ole hän,

jota sieluni pimenevissä öissä huutaa,

jota sydämeni kaipaa,

jota käteni vierestä hamuaa..

Ole hetken aikaa hän,

jotta saan viimeisen kerran silmiin katsoa,

jotta saan hyvästit sanoa,

irti lopullisesti päästää ja

kanssasi alusta aloittaa..

♥♥

Tarvitsen tunteen, sielussa kipunoivan, mieleni portteja ravisuttavan tunteen.

Suuren tunteen, salaa piilossa kasvavan, unelmilla ruokitun.

Tarvitsen ihmisen, johon ihastua, josta hupsuna haaveilla.

Jonka vierelle elämäni kuvitella, jolle salaisuudet, salaisimmat haaveet yössä kuiskata.

Ilman haaveita, ilman hölmöjä tunteita, ei olisi minuakaan.

Ei olisi hölmöä pientä sielua, rakkauden epätoivoon kietoutunutta.

Tarvitsen epätoivoa, suurta kipua sydämessä.

Jos en koskaan itkisi itseäni uneen, olisin joku muu.

Tarvitsen perhosia vatsaani, jännityksen tunnetta, muuten en jaksaisi enään hymyillä.

Haluan haavoittua, haluan riutua epätoivossa, nuolla pimeässä kipeitä jälkiä.

Tarvitsen uudet arvet parantuneiden tilalle, nähdä vereni vuotavan.

Tarvitsen kärsimystä, pelkoa.

En haluaisi olla näin heikko, herkkä, tunteiden vallassa.

Mutta jos kuoreni kovettuisi, sydämeni jäätyisi, sieluni mustuisi..

..olisin vain yksi muiden joukossa, tavallinen ja tylsä.

Haaveissani..

Olen ikuisesti siinä,
ihan lähelläsi.

Kun kaadut,
minä otan vastaan.
Kun hapuilet kättä,
minä tartun siihen.
Kun itket kyyneleen,
minä kuivaan sen.
Kun murrut,
minä ehjään sinut.

Olen ikuisesti siinä,
ihan lähelläsi.

Olen enkelisi,
pelastuksesi,
lohdutuksen valo yössä,
olen mitä tarvitset.

Kun naurat,
minä jaan ilosi.
Kun hymyilet,
minä vastaan hymyillen.
Kun huudat,
minä ymmärrän.
Kun nostat nyrkkisi,
minä nostan omani.
Kun lähdet,
minä seuraan sinua.

Olen ikuisesti siinä,
ihan lähelläsi.

Olen ystäväsi,
rakastajasi,
kalleinta maailmassa,
olen mitä tarvitset.

Kun muut lähtevät,
minä jään.
Kun yksikään ei muista,
minä olen vierellä.
Kun kukaan ei välitä,
minä rakastan.
Kun toiset jättävät,
minä lohdutan.
Kun katoat pimeyteen,
minä haen turvaan.

Olen ikuisesti siinä,
ihan lähelläsi.

Olen sinun,
ihan kokonaan,
ikuisesti,
haaveissani.